Oppilaitosyhteistyö – uhka vai mahdollisuus?
Kenelle on hyötyä oppilaitosyhteistyöstä? Hyötyykö siitä vain toinen osapuoli, vai hyötyvätkö siitä jopa molemmat? Tämänkertainen New Business -blogi ottaa tähän asiaan kantaa.
Lähdetään liikkeelle siitä, että mitä tarkoittaa käsite oppilaitosyhteistyö. Ajattelin kysyä tätä asiaa ChatGPT:ltä, joka tiivisti asian seuraavalla tavalla:
Oppilaitosyhteistyö yrityksille tarkoittaa yhteistyötä eri oppilaitosten, kuten yliopistojen, korkeakoulujen ja ammattikoulujen kanssa liiketoiminnan kehittämiseksi ja osaamisen lisäämiseksi. Tämä yhteistyö voi kattaa useita eri osa-alueita, kuten tutkimus- ja kehitysprojekteja, harjoittelupaikkojen tarjoamista opiskelijoille, luennoitsijavierailuja, koulutusohjelmien räätälöintiä yrityksen tarpeisiin sekä teknologian siirtoa. Oppilaitosyhteistyö auttaa yrityksiä hyödyntämään uusinta tietoa ja innovaatioita sekä hankkimaan lahjakkaita nuoria ammattilaisia, samalla kun se tukee oppilaitosten resursseja ja lisää niiden kykyä vastata työelämän vaatimuksiin.
ChatGPT:n antama tiivistelmä oli varsin hyvä esimerkki siitä, mitä oppilaitosyhteistyö on ja mitä molemmat osapuolet hyötyvät, mutta pureudutaan esimerkkinä yhteen oppilaitosyhteistyön osaan, oppinäytetöihin. Ne ovat opiskelijoiden tekemiä lopputöitä, joissa pyritään osoittamaan tutkintoa varten vaadittua osaamista ja sen soveltamista. Itsekin opiskelleena tiedän, että parhaimpia ovat ne aiheet, jotka tulevat suoraan yrityksiltä, jolloin työstä on hyötyä kaikille kolmelle eli opiskelijalle, oppilaitokselle ja toimeksiantajalle.
Opinnäytetyöt osana kehitystä
Mutta, monesti kuulee puhuttavan siitä, ettei opinnäytetöille löydy joko tekijää tai tekijöille aihetta? Tai sitten, että opinnäytetöiden aikataulut ovat liian pitkiä hektiseen työelämään ja opinnäytetöiden ohjaaminen vie paljon aikaa.
Itse olen kuluneen vuoden aikana ollut toimeksiantajan edustajana yhteensä kolmessa AMK-opinnäytetyössä. Töiden aiheet ovat nousseet erilaisista lähtökohdista, ja tekijöinä on ollut niin tekniikan kuin liiketalouden opiskelijoita, mutta kaikki ovat jollain tavalla liittyneet teollisuuteen. Lähtökohtana töissä on ollut, että niillä ei ratkaista mitään kiireellistä toimenpidettä vaan aiheilla pyritään katsomaan esimerkiksi vähintään vuoden päähän. Opinnäytetöistä voidaan todeta, että ne ovat erittäin tehokkaita toimenpiteitä pitkällä aikavälillä, kun ne ovat sopivasti rajattuja ja tarjoavat opiskelijalle mahdollisuuden kehittyä kohti ammattilaisuutta.
Nyt kolmen opinnäytetyön jälkeen laskeskelin omaa kulunutta aikaa opinnäytetyöpalavereihin, ennakkovalmisteluihin ja arviointeihin liittyen niin sain haarukoitua ajaksi noin 15 tuntia eli käytännössä viisi tuntia per opinnäytetyö, kun opiskelijalla aikaa on laskennallisesti kulunut 15 opintopisteen verran eli 405 tunnin verran. Toki näissä ei ole laskettuna Business Tornion sisäistä työtä, jonka olemme tehneet opinnäytetyöprosessien suhteen, johon liittyvät esimerkiksi luodut palkkiokäytänteet. Joka tapauksessa Business Tornion käyttämä aika on varsin pieni suhteessa opiskelijan laskennalliseen aikaan.
Sitten päästäänkin kysymykseen, että kuka opinnäytetöistä on hyötynyt? Ajallisesti on helppo todeta, että toimeksiantaja on suurin voittaja, mutta aika ei ratkaise kaikkea. Opiskelijoille annetut aiheet ovat olleet mielenkiintoisia, ja niissä on joutunut sopivasti epämukavuusalueelle, jolloin on täytynyt erityisen hyvin tutkia ja paneutua asioihin, mikä on auttanut kehittymään. Töissä on selvitetty esimerkiksi vetytalouden vaikutuksia teollisuuden palveluliiketoimintaan ja tutkittu teollisuuden pk-yritysten markkinointi- ja viestintäkanavia. On myös mahdollista, että opinnäytetyötekijät voivat tulevaisuudessa katsoa Torniota ja todeta ”perhana, nehän toteuttivat sen minun tekemän suunnitelman”
Lyhyesti yhteenvetona voidaan todeta, että opinnäytetyöt ovat vähintäänkin erittäin hyvä alku oppilaitosyhteistyön tekemisessä. Töiden kautta pystytään tekemään erilaisia pienempiä kehittämistoimenpiteitä pitkällä aikavälillä ja hyvin rajattuna kokonaisuus palvelee kaikkia osapuolia erittäin hyvin. Tietysti myös opiskelija ja yritys tutustuvat keskenään, jolloin opinnäytetyö voi olla kanavana kohti työsuhdetta.
Oppilaitosyhteistyö lähtee pienistä teoista ja erityisesti verkostoitumisesta. Yksi New Business-hankkeemme kantavia teemoja on ollut yhteistyöverkostojen kehittäminen Meri-Lapin alueella.
Tämän kuun lopussa on hyvä mahdollisuus edistää omalta osaltaan oppilaitosyhteistyötä, kun New Business-hankkeen päätöstilaisuutena toimiva Roihu2023 valtaa Lappian musiikkitalon.
Lisätietoja ohjelmasta ja ilmoittautuminen oheisesta linkistä.
Kirjoittaja on Business Tornion Miikka Laitinen, joka toimii hankkeen projektipäällikkönä. Ikuisena opiskelijana oppilaitosyhteistyö on tärkeä asia ja auttaa niin oppilaitoksia kuin yrityksiä kehityksessä eteenpäin, opiskelijoista puhumattakaan.
Lisätietoa New Business hankkeesta löydät täältä
Sinua voisi kiinnostaa
- Blogi
- Energiansäästövinkit
- Tapahtumat
- Uutiset
- Yritystarinat