Säästöjä lämmityksessä

Lämmönsäätö

Kodin lämpötilan maltillinen laskeminen

Sähkölämmitteisen omakotitalon lämmityskustannukset aiheuttavat jopa puolet kokonaissähkökustannuksista. Tutkimusten mukaan suurin osa ihmisistä on tyytyväisiä, kun huonelämpötila on hieman yli 21 °C. Jos lämpötila on tätä enemmän, kannattaa harkita, voisiko sitä laskea hieman. Nyrkkisääntönä voidaan pitää, että alentamalla yhdellä asteella huonelämpötilaa, saavutetaan 5 % säästö lämmityskuluissa. Jos lämmitykseen kuluva sähkön kulutus on 10 000 kWh vuodessa, voidaan euromääräiseksi säästöksi saada vuositasolla noin 235 €. Hiilijalanjälki pienenee arviolta 45,5 kg.

Käyttämättömien tilojen lämmönsäätö

Esimerkiksi kun lapset muuttavat pois kotoa, saattaa olla tarpeetonta pitää tyhjiä tiloja yhtä lämpimänä kuin niitä tiloja, joissa oleskellaan säännöllisesti. Jos lämpötila voidaan tyhjiksi jäävissä tiloissa tiputtaa 6 °C, esimerkiksi 21 asteesta 15 asteeseen, voidaan näiden tilojen lämmityksessä säästää arviolta 30 %. Jos esimerkiksi lämmityskulut ovat 10 000 kilowattituntia vuodessa, ja käyttämättömiä tiloja 20 % asuinpinta-alasta, voidaan näiden tilojen lämpötilan laskemisella 6 °C saavuttaa 600 kWh eli 282 euron suuruinen säästö. Hiilijalanjälki pienenisi 54,6 kg.

Huonelämpötilan lämpötilan laskeminen loman ajaksi

Kodin lämpötilaa kannattaa laskea, kun lähtee yli viikoksi poissa kodista, esimerkiksi vaikka lomalle. Lämpötilan laskeminen 6 °C (esimerkiksi 21 asteesta 15 asteeseen) säästää lämmityskustannuksissa noin 30 %. Jos vuotuiset lämmityskustannukset ovat 10 000 kWh, niin kahden viikon lomalta voidaan saada säästettyä noin 115 kWh mikä vastaa noin 54 €. Hiilijalanjälki pienenisi noin 10,5 kg.

Älykäs lämmönsäätö

Älykkäällä lämmönsäädöllä tarkoitetaan rakennukseen asennettavaa järjestelmää, jolla voidaan esimerkiksi säätää rakennuksen lämpötilaa huonekohtaisesti ja alentaa lämpötilaa silloin, kun ketään ei ole paikalla, kuten esimerkiksi työpäivän ajaksi. Se optimoi lämmitystä ulkolämpötilan, sääennusteen sekä sähkön tuntihinnan mukaan (jos käytössä on pörssisähkö). Saavutettavat säästöt riippuvat järjestelmän käyttötavoista, ja ne voivat olla jopa 40 %. Kun mukaan huomioidaan järjestelmän käyttökulut, voi lämmityskuluissa syntyä säästöä noin 20 %. Sähkölämmitteisen omakotitalon 10 000 kilowatin lämmityskuluilla se tarkoittaisi 940 €. Hiilijalanjälki pienenisi arviolta 182 kg.

Lämmityksen tukimuotoja

Ilmalämpöpumpun hankinta

Ilmalämpöpumppu on suosittu lämmitysmuoto ja tukilämmitysmuoto. Erityisen kannattava se on hankkia öljyllä tai suoralla sähköllä lämpiäviin taloihin. Nykyisillä ilmalämpöpumpuilla päästään vuosittain tyypillisesti 3 000–5 000 kWh vuosittaiseen säästöön lämmitykseen kuluvan sähkön määrässä. 4 000 kWh säästö tarkoittaa euroissa vajaata 1 900 €, joten ilmalämpöpumpun hankkimista kannattaa todellakin harkita. Hiilijalanjälki pienentyisi noin 364 kg. Lämpöpumppua hankittaessa kannattaa selvittää juuri omaan asuntoon kaikkein sopivin lämpöpumppuratkaisu. (poistoilmalämpöpumppu, ilma-vesi-lämpöpumppu ja perinteiset ilmalämpöpumput)

Puiden poltto

Puiden poltto on yleisesti hyvä päälämmityksen tukimuoto pakkasilla. Pientaloissa, joissa on mahdollisuus käyttää puilla lämmittämistä tukilämpömuotona esimerkiksi sähkölämmityksen rinnalla, käytetään tyypillisesti polttopuita vuodessa kuusi pinokuutiometriä. Jos poltettava puu on koivua, ja tulisija on varaava takka tai leivinuuni, voidaan energiaa saada tästä määrästä 7 500 kWh. Jos tämän määrän saa suoraan vähennettyä lämmityskuluista ja puiden hinta on 120 € pinokuutiolta (p-m³), voidaan vuositasolla säästää reilut 2 800 €.

Aurinkoenergian hyödyntäminen

Aurinkopaneelien hinnat ovat 2010-luvun alusta laskeneet voimakkaasti näihin päiviin tultaessa. Jos sähkön kulutus on tarpeeksi suurta (yli 15 000 kWh vuodessa), ja tietää voivansa kuluttaa pääosin itse aurinkoenergialla tuotetun sähkön, on oikein mitoitettu aurinkoenergiajärjestelmä kannattava hankinta mietittäessä takaisinmaksuaikaa sekä paneelien käyttöikää, joka on arviolta jopa 30 vuotta. Aurinkopaneelin nimellistehoa ilmaiseva piikkiwatti tarkoittaa aurinkopaneelin enimmillään tuottamaa tehoa standardiolosuhteissa, joissa aurinkokennon lämpötila on 25 °C ja paneelille tuleva säteilymäärä on 1 000 W/m2. Keskimääräisen, 4,8 kilopiikkiwatin (kWp) aurinkosähköjärjestelmä voi vuositasolla tuottaa arviolta 3800 kWh sähköä Oulun korkeudella. Jos tästä 70 % pystytään hyödyntämään itse, saadaan pelkästään sen perusteella säästöä vuosittain vajaa 1250 €. Ylijäämäsähkö, jota ei itse saa käytettyä, myydään verkkoon, mikä tuo lisäsäästöjä. Hiilijalanjälki pienenisi noin 345 kg.

Toimivat järjestelmät

Lattialämmityksen termostaattien vaihto

Vanhan rakennuksen termostaattien vaihtaminen helppo tapa tehostaa energiankäyttöä. Uudet termostaatit optimoivat lattialämmityksen järkevää käyttöä. Pesutilan termostaattien uusimisella voidaan säästää jopa 50 % tilan lämmitysenergian kulutuksessa. Tämä voi tarkoittaa esimerkiksi 1000 kWh säästöä lämmityskuluissa. Euromääräinen säästö on näin ollen 470 €. Hiilijalanjälki pienenisi 91 kg.

Vanhojen sähköpattereiden ja termostaattien vaihto uusiin

Suuri osa sähkölämmitteisistä taloista on rakennettu 1970- ja 1980-luvuilla. Verrattuna noihin aikoihin rakennettujen talojen alkuperäisiin sähköpattereihin ja termostaatteihin, ovat nykyaikaiset, pienimassaiset sähköpatterit, tarkkoine ja nopeasti reagoivine termostaatteineen, energiatehokkaampia. Vaihtamalla sekä vanhat sähköpatterit että termostaatit nykyaikaisiin, voidaan saavuttaa 10 % säästö kokonaisenergian kulutuksessa ja lämmitysenergian kulutuksessa 20 % säästö. Sähkölämmitteisessä omakotitalossa lämmitykseen voi kulua esimerkiksi 10 000 kWh. Tällöin vanhojen sähköpatterien ja termostaattien vaihdolla voidaan vuositasolla saavuttaa 940 euron suuruinen säästö. Hiilijalanjälki pienenisi noin 182 kg.

Irtopatterien harkittu käyttö

Usein varastossa, autotallissa tai terassilla käytetyt irtopatterit kuluttavat melko paljon sähköä. Lämmitintä kannattaakin käyttää vain silloin, kun tiloissa oleskellaan. Kuukaudessa (30 päivää) esimerkiksi tyypillinen kahden kilowatin tehoinen lämmitin kuluttaa jatkuvasti päällä ollessaan 1 440 kWh, joka vastaa vajaata 680 €. Harkittu käyttö on siis oleellista. Kuukauden käyttö aiheuttaa n. 131 kg hiilidioksidipäästöt.

Kaukolämmön kulutusjousto erilaisissa kohteissa

Kaukolämmön kulutusjoustossa tekoälyyn perustuva ohjausjärjestelmä tutkii optimoi kaukolämmön kulutusta. Lämpöä ohjataan sinne, missä sitä tarvitaan kullakin hetkellä eniten. Esimerkiksi aamulla, kun tarvitaan paljon vettä suihkussa käynteihin, ohjataan siksi ajaksi enemmän lämpöä suihkussa kävijöille ja vähennetään täksi ajaksi sitä hetkellisesti tilasta, jota ei välttämättä tarvitse juuri sillä hetkellä lämmittää. Lämpöä siis ohjataan sen mukaan, missä sitä kulloinkin tarvitaan eniten. Kulutusjoustolla voidaan lämmityskuluissa säästää vuositasolla 5 %. Iso kerrostalo voi kuluttaa lämpöä vuositasolla noin 600 MWh. 5 % 600 MWh:sta on 30 MWh, joka tarkoittaa reilun 2000 €:n potentiaalisia vuosittaisia säästöjä. Vuotuinen hiilijalanjälki pienenisi noin 5300 kg. Järjestelmä on vielä suhteellisen nuori ja tähän mennessä sitä on testattu Suomessa asuinrakennusten lisäksi ainakin kauppakeskuksissa, päiväkodeissa sekä kouluissa.