Vety, mitä, häh?

Vetyä on käytetty maailmassa kauan ja elektrolyysereitä on ollut jo viime vuosituhannen alussa, mutta miksi nyt puhutaan vetytalouden noususta?

Suomen länsirannikolle on suunnitteilla todella iso määrä tuulivoimaa ja meille Tornioonkin noin yhden Olkiluoto 3:n verran. Sähkön varastointi on yksi haaste, jonka kanssa on painittu vuosia ja vetytalous on tässä yhtälössä yksi ratkaisu. Vihreää vetyä tuotetaan halkaisemalla vetymolekyyli kahdeksi vetyatomiksi ja yhdeksi happiatomiksi ja vaikka vety onkin kaikista pienin alkuaine, se sisältää suuren määrän energiaa. Vetykaasu onkin hyvä vaihtoehto varastoida sähköä ja sitä voidaan varastoida esimerkiksi Gasgridin suunnittelemassa Perämerenkaaren ympäri menevässä Nordic Hydrogen Route-putkessa. Suunniteltu vetyputki mahdollistaa sitä tuottavien laitosten pienentää heidän vedyn varastointitarvetta ja parantaen samalla alueen turvallisuutta. Lisäksi kotimaassa tuotettu vety on huoltovarmuuden kannalta erinomainen asia.

Vedyn tuotannon sivutuotteena syntyy myös lämpöä, jota on mahdollista hyödyntää esimerkiksi kaukolämmön tuotantoon, mutta toisaalta lämpöenergian potentiaali on valtava eikä kaikkea lämpömäärää pystytä hyödyntämään vain kaukolämpöverkkoon. Toisaalta Suomen pohjoinen ilmasto ja valmis infra mahdollistavat lämmön hyödyntämisen paremmin kuin Keski- ja Etelä-Euroopassa, jossa ilmasto on lämpimämpi ja esimerkiksi kaukolämpöinfraa ei käytännössä ole. Elektrolyysereiltä syntyvä lämpö on noin 60–80 asteista eli kaukolämpöä varten sen lämpötilaa täytyy hieman korottaa, jotta verkostossa lämpö riittää myös kovina pakkaspäivinä. Kaukolämpö ei kuitenkaan ole ainoa vaihtoehto lämmölle, ja sen suhteen mekin Business Torniolla teemme töitä.

Meän Huttu-hanke on yksi työkalu, jolla me Business Torniolla vihreää siirtymää viedään eteenpäin Meri-Lapin alueella. Hanke sai 16.11.2023 rahoituspäätöksen JTF-rahastosta Pohjois-Pohjanmaa ELY-keskuksesta. Hanke antaa meille resursseja tutkia alueellisen hiilijalanjäljen pienentämiseen, vihreän siirtymän hankkeiden toteutumiseen ja sivuvirtojen hyödyntämiseen liittyviä toimenpiteitä.

Yhtenä toimenpiteenä on myös tutkittu raskaan kaluston vaihtoehtoisten polttoaineiden jakelua Arctio Truck Stopin alueella Tornion Torpissa. Lisäksi hankkeessa selvitetään Arctio North-alueen keskitetyn infrastruktuurin etuja alueen kehityksessä ja mitä sivuvirtoja vihreä teollisuus tarjoaa esimerkiksi pk-sektorille. Hankkeen toimenpiteiden kautta pyritään mahdollistamaan vihreän siirtymän hankkeiden etenemistä alueella, mutta samalla löytämään myös uusia toimialoja, jotka pystyvät hyödyntämään esimerkiksi teollisuuden sivuvirtoja.

Hankkeessa pyritään olemaan aktiivisesti yhteydessä eri sidosryhmiin, kuten esimerkiksi Gasgridiin, jotta esimerkiksi Nordic Hydrogen Route-putkilinjaus on paras mahdollinen Meri-Lapin vetyekosysteemin kannalta ja samalla käydään keskustelua alueen oppilaitosten kanssa, jotta alueelta löytyy myös jatkossa osaavaa henkilökuntaa.

Kirjoittaja on Miikka Laitinen, joka toimii myös Hukasta hyötyä – tulevaisuutena tuottoa -hankkeessa projektipäällikkönä ja on insinööri, joka on joskus opiskellut energiatekniikkaa, mutta teki sen aikana, kun CHP oli pop, tuulivoimaan tarvittiin tuotantotukia ja kukaan ei puhunut teollisesta aurinkovoimasta.

Lisätietoa HuTTu -hankkeesta löydät täältä