Torniolaisessa voittajaoluessa yhdistyvät vahva ammattitaito ja pohjoisen puhtaat ainesosat

Vuodesta 2011 lähtien järjestetty Suomen Paras Olut -kilpailu on yksi seitsemästä Euroopan oluenkuluttajien liiton – European Beer Consumers Unionin (EBCU) hyväksymistä kansainvälisistä kilpailuista, ja samalla Suomen suurin olutkilpailu. Kilpailun järjestää Suomalainen Olut ry yhteistyössä Olutliiton kanssa, ja sen keskeinen tavoite on suomalaisten oluiden arvostuksen lisäämisen ohella tuoda kotimaiset oluet ja niiden valmistajat, niin pienet kuin suuret panimot, laajemman yleisön tietoisuuteen. Tänä vuonna kilpailussa oli ennätysmäärä osallistujia: 53 panimoa ja 450 olutta 15 eri sarjassa.

– Tuomaristo seuloo voittajat täysin sokkona melkoisesta määrästä tietämättä edes mitä panimoja on mukana kisassa. He valitsevat jokaisesta sarjasta finalistit, jotka kutsutaan syksyllä järjestettävään palkintogaalaan. Kun kutsu tuli, tiesimme, että kaksi palkintoa on tulossa, mutta mitalien väri oli vielä arvoitus, Tornion Panimon panimomestari ja toimitusjohtaja Kaj Kostiander kertaa tuoreita kisatunnelmia.

Palkintoja tuli tänä vuonna kaksin kappalein, kun Lapland Original Lager palkittiin lisäksi hopeamitalilla sarjassa Kansainvälinen vaalea lager. Aiempina vuosina samassa kilpailussa Tornion Panimon tuotteille finaalisijoitus on tullut yhteensä neljä kertaa, ja kaikkein kirkkain mitali on tuotu tuliaisina kerran, vuonna 2018, kun North Arctic Lager voitti vaaleiden lager-oluiden sarjan.

Hunaja-bockin resepti on panimomestari Kostianderin käsialaa, ja se on paitsi paikallinen taidonnäyte, myös laadukas lähituote: Mallas tulee Pehkolan pienmallastamolta Ruukista ja hunaja Vojakkalasta. Hunajan käyttö oluen raaka-aineena oli käynyt mielessä aiemminkin, mutta tämä oli ensimmäinen kerta, kun idea vietiin tuotantoon saakka.
– Suurin haaste reseptiikassa oli saada pehmeä ja helposti juotava, mutta samalla vahva olut. Tarvittiin lisäksi jotain keventämään maltaan raskautta. Siitä se hunaja sitten tuli mieleen, että tässä olisi sille juuri oikea paikka. Niinpä otin Markkuun yhteyttä. Samaan aikaan kun olut valmistui, tuli kisaan ilmoittautuminen, joten nakattiin se sinne mukaan – ja sitten käytiin hakemassa se kultamitali, Kaj summaa.

Alun perin Hunaja-bockin oli määrä olla vain yhtenä tai enintään kahtena eränä pantu juhlaolut, jonka valmistuksessa kustannusten optimointi ei ole ollut avainasemassa. Kilpailumenestys ja kaavailtu alkoholilain muutos, joka toisi enintään kahdeksan prosenttia sisältävät käymisteitse valmistetut juomat kaupan hyllylle, voi kuitenkin luoda paineita lisäerien tuotantoon. Onko mahdolliseen yllätykseen varauduttu? – Jos näin käy, niin kyllä me jotain keksitään, kultamitalista iloitseva panimomestari tuumaa.

Omien sanojensa mukaan mehiläistarhaaja Markku Mykkälä oli tuskin edes nähnyt mehiläistä, kun tuli hakeneeksi ensimmäiset mehiläiset tiluksilleen Vojakkalaan vuonna 1992. Hän väittää, ettei enää vähemmällä koulutuksella voisi alan yrittäjäksi alkaa. – Aloitin, kun luulin että tämä olisi hyvä bisnes, hän veistelee pilke silmäkulmassa.
Vuosikymmenten aikana oppia on täytynyt kuitenkin karttua, koska tarhaus käsittää kokonaisuudessaan jo n. 100 yhdyskuntaa. Jokaisessa yhdyskunnassa elää vuodenajasta ja olosuhteista riippuen 15 000 – 60 000 mehiläistä. Markulla on siis parhaimmillaan Suomen väkiluvun verran ahkeria pörisijöitä töissä, kun kaikki pesät ovat tuotannossa. Vojakkalan ohella yhdyskuntia on sijoitettuna Tornion maalaiskyliin, sekä Lappiin Pallakselle ja Äkäslompoloon. Paljonko tällainen työvoima sitten tuottaa hunajaa kesäkaudella?
– 40 kg hunajaa yhdyskuntaa kohden tuotettuna on aivan hyvä tulos, toki vaihtelu voi olla suurta. Mitään takeitahan ei tässä hommassa ole. Huonoina kesinä tuotanto voi olla heikoimmillaan vain joitain kiloja yhdyskuntaa kohden.

Pesillä käydään noin viikon välein. Tärkeintä on suorittaa tarvittavat hoitotoimet oikea-aikaisesti. Hunaja lingotaan, siivilöidään ja pakataan vähittäismyyntiin. Suuri osa Mykkälän tuotannosta menee kauppaketjujen myyntiin ja Lapland Hotels -ketjulle. Tornion Panimolle hunaja toimitettiin isoissa erissä, joka oli niin tuottajan kuin ostajankin kannalta optimaalinen ratkaisu.
Oluen saamasta menestyksestä ja kultamitalista tarhaaja on syystäkin ylpeä. Raaka-aineeksi hunajaa Markku on toimittanut aiemminkin, mutta missään kilpailuissa ei ole oltu koskaan osallisena, saati voitettu.

– Mie arvasin että näin tässä käy, kun alkaa näiden Panimon kavereiden kanssa pelaamaan, Markku innostuu. – Eihän se tuon paremmin voi enää mennä!
Tarhuri kertoo maistaneensa kultamitalilla palkittua tuotetta, jonka valmistukseen on päässyt jättämään oman kädenjälkensä. – Ei ole muut prosenttioluet olleet näin suunmyötäisiä. Maku on vahvaksi olueksi todella pehmeä.
Eikä raaka-aineen saatavuuden suhteen Markun mukaan tarvitse Tornion Panimolla olla huolissaan, vaikka voitokkaan Hunaja-bockin kysyntä ylittäisi kaikki odotukset – Kyllä hunajaa hyvän oluen tuotantoon aina löytyy, hän lupailee.

Lue Tornion Panimon julkaisema lehdistötiedote