Menestystarina – Kaj Kostiander, Tornion Panimo

Panemalla likoon oikeat ihmiset ja oman asenteen syntyy hyvää jälkeä. – Kaj Kostiander, Tornion Panimo

Oluenvalmistuksella on pitkät perinteet Torniossa. Aikanaan lopetetun Lapin Kullan valmistuspaikan tilalle kaavailtiin alun perin aivan muunlaista toimintaa, mutta alueen ostaneella Veli-Matti Mykkälällä oli toinen näkemys. Avuksi tullut Kaj Kostiander oli aluksi Mykkälän apuna kehittämässä aluetta, mutta päätyi lopulta monien vaiheiden jälkeen ideoimansa pienpanimon, Tornion Panimon, toimitusjohtajaksi. Kaj kertoo, mikä on siivittänyt siitä syntynyttä menestystä.

“Oma ammatillinen taustani on erilaisista kehitys- ja innovaatiotehtävistä. Olen työskennellyt muun muassa AMK:eilla ja Kehittämiskeskuksella alue- ja yrityskehityksen parissa. Työni on ollut yleensä sitä, että olen auttanut eri alojen kehitysprojekteja liikkeelle, hankkinut niihin rahoituksen, etsinyt kumppaneita toteutukseen ja vetänyt projektit maaliin.

Tornion Panimon osalta tarina oikeastaan alkaa jo siitä, kun Hartwall lopetti Lapin Kullan valmistuksen Torniossa ja vanha panimorakennus määrättiin purettavaksi. Se, että valmistus loppui täällä oli mielestäni iso vääryys – mihin päästäänkin vielä palaamaan.

Heineken määräsi koko kompleksin purettavaksi ja pyysi purkutarjouksia. Maanrakennus Mykkälän Veli-Matti Mykkälä näki, että hallit olivat vielä kunnostettavissa ja teki ostotarjouksen. Hän myös lopulta voitti tarjouskilvan. Hänellä oli visio, että alueelle tulisi aktiviteettipuisto ja muuta yritystoimintaa. Näihin aikoihin minä olin yhteydessä Veli-Mattiin tarjotakseni apua projektiin. Sen sijaan Veli-Matti tarjosikin minulle töitä. Otin siinä yhteydessä puolen vuoden työvapaan silloisesta vakityöstä kokeillakseni, miten homma onnistuu.

Kävimme katsomassa tiloja, jotka siihen aikaan olivat kylmänä ja sisällä oli jopa lunta. Hän kertoi minulle visionsa ja minusta oli ihailtavaa, miten hän näki paikassa niin paljon enemmän siinäkin kunnossa. Siinä kohdin kysyin häneltä, että miksi hän ei ole suunnitellut tiloihin pienpanimoa, olihan tontilla pantu olutta jo vuodesta 1873 saakka. Veli-Matti sanoi, että ‘saat sie tähän panimonkin rakentaa, jos haluat’. Niin Panimo päätettiin ottaa osaksi projektia.

Omaa osaamistahan alalle minulla ei ollut, mutta lähdin etsimään oikeita toteuttajia, kuten olin aina aiemmissakin töissäni tehnyt. Omasta tuttavapiiristäni sattui löytymään henkilö, joka oli mukana perustamassa Sangenia. Olin häneen yhteydessä ja vaikkei heidän suunnitelmiinsa kuulunut panimon perustaminen, pyysivät he toimittamaan materiaalit ideastani. Parin tunnin päästä jo Mikko Ahokas soitti, että voisivatko he tulla käymään – Kertomani tarina siitä, miten nyt olisi mahdollisuus korjata historiallinen vääryys, sekä hyvät menestymisen mahdollisuudet saivat Sangenin porukan innostumaan ideasta. Se oli Tornion Panimon konkreettinen syntyhetki.

Kesällä 2016 rakennukseen avattiin Duudsonit-aktiviteettipuisto, ravintola, kuntosali ja myöhemmin vielä Club Teatria. Samaan aikaan Sangen teki yhden Suomen suurimmista joukkorahoituskampanjoista Tornion Panimon investoinnin rahoittamiseksi. Sitten he kysyivät minulta, alkaisinko panimon vetäjäksi. Siihen asti tekemäni työ oli ilmeisesti vakuuttanut.

Olin siihen mennessä tehnyt 11 vuotta töitä asioiden parissa, joita en aluksi osannut, joten miksi rikkoa kaavaa nytkään? Oma metodini oli aina ollut sellainen, että kerään ympärilleni oikeat ihmiset ja otan muutaman kuukauden aikana haltuuni riittävän tietämyksen kulloisestakin uudesta asiasta, jotta osaan esittää oikeita, tyhmiäkin kysymyksiä saadakseni asioita eteenpäin. Tornion Panimon kohdalla tämä vaihe oli jo tehtynä, joten päätös ottaa vetovastuu oli helppo, vaikka olin siihen asti ajatellut ennemmin tai myöhemmin taas siirtyväni muualle.

Jonkin ajan kuluttua menetimme valitettavasti silloisen olutmestarimme, kun hänet headhuntattiin toisaalle. Siinä vaiheessa meillä oli puolentoista vuoden etsikkoaika, jona yritimme löytää asiantuntijan kehittämään tuotantoamme. Lopulta päädyimme siihen, minä opiskelen panimomestarin tutkinnon ja otan enemmän tuotannollista vastuuta yrityksen toiminnasta. Opiskelu sopi hyvin minulle, sillä minulla on aina ollut voimakas halu oppia uusia asioita ja kehittää itseäni.

Vaikka toki oma roolini yrityksessä on tärkeä, ei yrityksen tarinan kannalta voi unohtaa ensinnäkään Veli-Mattia, jota ilman Tornion Panimoa tuskin olisi. Toinen äärimmäisen tärkeä ihminen Tornion Panimolle on Leo Andelin, joka toimi panimomestarina ja tehtaanjohtana Torniossa 1962-1999 ja oli kehittämässä Lapin Kultaa. Olin häneen yhteydessä, kun suunnittelimme panimon perustamista. Moni oli ollut panimoprojekteihin liittyen häneen yhteydessä aiemminkin, mutta minusta hän sanoi, että kuulostan olevan tosissani.

Leo tuli neuvonantajaksi, mikä myös oli yksi tekijä Sangenin kiinnostuksen herättämisessä. Hän on vuosien varrella ollut tärkeä neuvonantajana, mutta ennen kaikkea tärkeimmän reseptimme isä. Meillä oli melkein historiallinen velvollisuus palauttaa alkuperäinen 1960-luvun Lapin kultamitaliolut tuotantoon ja Leo sen mahdollisti. Leo käy edelleen panimolla lähes viikoittain tekemässä pistotarkistuksia ja huomauttaa kyllä, mikäli jotain huomautettavaa on.

Toivon, että voimme pitää Tornion Panimon kasvupolulla, kuten tähänkin asti. Tavoitteena meillä on kasvattaa vuosituotantolitramäärä useampaan miljoonaan ja olla Suomen tunnetuimpien pienpanimoiden joukossa. Meillä on tärkeimmät osatekijät kasassa – oikeat ihmiset, tekemisen meininki ja mukavasti historiallista maustetta, joka siivittää meitä eteenpäin.

Sivun alkuun