Vihreän siirtymän regulaatio, uhka vai mahdollisuus?

Vihreä siirtymä on noussut yhdeksi aikamme merkittävimmistä teemoista, ja sen vaikutukset ulottuvat laajasti teollisuuteen, energiantuotantoon ja alueelliseen kehitykseen. Tornion ja Meri-Lapin alueella vihreä siirtymä ei ole vain mahdollisuus, vaan myös konkreettinen kehityspolku, jonka juuret ovat alueen vahvassa teollisessa historiassa ja osaamisessa. Alueen energian tuotannon ja siirron potentiaali, biogeeninen hiilidioksidi ja runsaat vesivarat muodostavat ikään kuin miniatyyriversion niistä tekijöistä, joiden ansiosta Suomea pidetään vetytalouden edelläkävijänä. Tornio ja Meri-Lappi tarjoavat siis erinomaisen alustan vihreän siirtymän hankkeiden kehittämiselle, ja alueen rooli korostuu entisestään, kun tarkastellaan vetytalouden ja synteettisten polttoaineiden mahdollisuuksia.

Regulaation merkitys vihreän siirtymän edistämisessä on ratkaiseva. Vedyn ja synteettisten polttoaineiden kilpailukyky rakentuu pitkälti sääntelyn varaan. Kun ilmakehän pilaamiselle – eli hiilidioksidipäästöille – saadaan järkevä hinta, vähäpäästöisten tuotteiden käyttö muuttuu kannattavaksi. Tämä luo markkinan, jossa kilpailukykyisimmät kohteet toteutetaan ensin, ja Meri-Lapin alue on tässä kehityksessä vahvasti mukana. Regulaatio ei siis ole pelkästään rajoittava tekijä, vaan se voi toimia myös voimakkaana ajurina, joka ohjaa investointeja ja innovaatiota kohti puhtaampia ratkaisuja.

Suomi ja Meri-Lappi mukana etujoukoissa

Vihreän siirtymän hankkeiden toteutumisessa on tärkeää, että Suomi saa ensimmäiset projektit liikkeelle mahdollisimman nopeasti. Tämä ei ainoastaan vauhdita kotimarkkinan kehittymistä, vaan avaa myös ovia kansainvälisille toimituksille – niin lopputuotteiden kuin komponenttien ja laitteiden osalta. Ensimmäiset onnistuneet hankkeet toimivat näyteikkunoina, joiden avulla suomalaisten yritysten kyky suoriutua projekteista vahvistuu sekä lopputuotteiden laatu ja vaatimustenmukaisuus varmentuu. Näin Suomi pysyy mukana energiamurroksen eturintamassa ja varmistaa kilpailukykynsä tulevaisuuden energia- ja hyödykemarkkinoilla.

Pk-yrityksille vetykenttä tarjoaa monia mahdollisuuksia, mutta menestys edellyttää huolellista valmistautumista ja oikeiden asioiden huomioimista. Vedyn ja synteettisten polttoaineiden tuotantolaitosten teknologiset ratkaisut eivät merkittävästi eroa perinteisestä energia- tai kemianteollisuudesta – mukana on vain se kuuluisa vety-twist. Kun yritykset pääsevät mukaan ensimmäisiin kotimaisiin toimituksiin ja saavat niistä referenssit, kansainvälisiin hankkeisiin osallistuminen helpottuu huomattavasti. Tämä korostaa kotimarkkinan merkitystä ponnahduslautana globaaleille mahdollisuuksille myös alihankkijoiden ja laitetoimittajien kohdalla.

Kaiken kaikkiaan energiakentän puhdistuminen sekä vety ja synteettiset polttoainet luovat erinomaisen mahdollisuuden suomalaisille yrityksille ja tässä Meri-Lapin alueella on kaikki mahdollisuudet toimia edelläkävijänä ja suunnannäyttäjänä. Itsekseen tämä muutos ja mahdollisuus ei kuitenkaan tule hyödynnettyä vaan se vaatii paljon aktiivista yrittäjyyttä, hyvää paikallista kuntarajat ylittävää yhteistyötä sekä hankkeiden läpinäkyvyyttä ja vastuullista toteutusta.

Meän Huttu-hanke on yksi työkalu, jolla me Business Torniolla vihreää siirtymää viedään eteenpäin Meri-Lapin alueella. Hanke sai 16.11.2023 rahoituspäätöksen JTF-rahastosta Pohjois-Pohjanmaa ELY-keskuksesta. Hanke antaa meille resursseja tutkia alueellisen hiilijalanjäljen pienentämiseen, vihreän siirtymän hankkeiden toteutumiseen ja sivuvirtojen hyödyntämiseen liittyviä toimenpiteitä.

Yhtenä toimenpiteenä on myös tutkittu raskaan kaluston vaihtoehtoisten polttoaineiden jakelua Arctio Truck Stopin alueella Tornion Torpissa. Lisäksi hankkeessa selvitetään Arctio North-alueen keskitetyn infrastruktuurin etuja alueen kehityksessä ja mitä sivuvirtoja vihreä teollisuus tarjoaa esimerkiksi pk-sektorille. Hankkeen toimenpiteiden kautta pyritään mahdollistamaan vihreän siirtymän hankkeiden etenemistä alueella, mutta samalla löytämään myös uusia toimialoja, jotka pystyvät hyödyntämään esimerkiksi teollisuuden sivuvirtoja.

Hankkeessa pyritään olemaan aktiivisesti yhteydessä eri sidosryhmiin, kuten esimerkiksi Gasgridiin, jotta esimerkiksi Nordic Hydrogen Route-putkilinjaus on paras mahdollinen Meri-Lapin vetyekosysteemin kannalta ja samalla käydään keskustelua alueen oppilaitosten kanssa, jotta alueelta löytyy myös jatkossa osaavaa henkilökuntaa.

Lisätietoa HuTTu -hankkeesta löydät täältä