Vety energian lähteenä

Vetymarkkina on vasta kehittymässä, ja siksi on tärkeää todeta, että pienestä on hyvä aloittaa. Vaikka mediassa huomio keskittyy usein suuriin vetyhankkeisiin, myös pienemmillä projekteilla on merkittävä rooli markkinan avaamisessa ja teknologian jalkauttamisessa. Mielestäni liikennesektori ja pienteollisuus tarjoavat lyhyellä aikavälillä erinomaisia mahdollisuuksia vetyratkaisujen käyttöönottoon. Pienteollisuudessa vetyä voidaan hyödyntää lähes kaikissa sovelluksissa, joissa tällä hetkellä käytetään muita polttoaineita – kuten öljyä, metaania tai propaania. Vety voidaan myös tuoda vaihtoehtoiseksi polttoaineeksi osaksi jo olemassa olevaa energiajärjestelmää. Nykyään on jo saatavilla dual-fuel-polttimia, jotka mahdollistavat kahden eri polttoaineen käytön samassa järjestelmässä. Jo pelkästään se, että vety otetaan käyttöön osittain – esimerkiksi 30 % osuudella – on askel oikeaan suuntaan ja tukee siirtymää kohti vähäpäästöisempää ja kestävämpää tulevaisuutta. Pienet toimet voivat muodostaa perustan suuremmille muutoksille. Siksi myös pienimuotoisemmille vetyhankkeille tulee antaa tilaa ja arvoa osana vetytalouden kasvua.

Pitkän aikavälin näkymäthän tällä hetkellä vahvasti ohjaa teräs- ja marine-teollisuuden suuntaan. Terästeollisuuden projektejahan jo joitain jo onkin meneillään. Naapurin puolellahan isoa tuotantolaitosta ollaan rakentamassakin jo hyvällä tahdilla ja muitakin on tuloillaan. Terästeollisuus tulee varmasti olemaan iso vedyn hyödyntäjä pitkällä aikavälillä, sielläkun sitä vetyä pystytään käyttämään suoraan prosessissa.

Marine puoli tulee myös todennäköisesti olemana iso vihreänvedyn kohderyhmä, mutta käyttääkö se vetyä sitten suoraa, joko paineistettuna tai nesteytettynä, tai muiden jatkojalosteiden kuten vihreän ammoniakin. Jatkojalosteet eivät missään nimessä ole vetyä vastaan, vaan niitäkin valmistaessa tarvitaan vihreää vetyä.

Miten kannustaisit alueen yrityksiä, erityisesti pk-yrityksiä tutkimaan vedyn mahdollisuuksia eri sovelluksissa?

Ota rohkeasti yhteyttä vedyntuottajiin! Ensikeskustelut voivat olla hyvin sparraavia ja auttavat hahmottamaan, mitä mahdollisuuksia vety voisi tarjota juuri teidän liiketoiminnallenne. Käytännön kokemusta vedyn tuotannosta ja hyödyntämisestä eri asiakkuussegmenteissä löytyy jo ja näiden pohjalta vedyntuottajat voivat myös jakaa konkreettista tietoa ja näkemyksiä siitä, missä vedyn käyttö voisi tuoda lisäarvoa pk-yrityksille.

Lisäksi pk-yrityksille on tarjolla erilaisia tukimalleja, kuten Business Finlandin vihreän siirtymän rahoitusinstrumentteja, joiden avulla vedyn hyödyntämistä voi lähteä tutkimaan vaikka pilotoinnin kautta.

On myös hyvä muistaa, ettei vedyn käyttö vaadi aina mittavia investointeja tai omia laitoksia. Jos vedyn tarve on paikallinen mutta toistaiseksi pieni, voidaan yhteistyömalli rakentaa esimerkiksi saman tontin tai alueen sisälle, pienemmät laitokset ovat merikontti-moduuleja jotka vaativat hyvin napakan tilan. Vedyntuottajilla voi olla muitakin asiakaskeskusteluja alueella, ja tällöin voimme yhdessä optimoida toimitusratkaisuja ja palvella useampaa toimijaa yhdellä kokonaisuudella.

Lopuksi: suosittelen lämpimästi olemaan yhteydessä myös alueellisiin kehitysorganisaatioihin, kuten Business Tornioon. Heillä on hyvä näppituntuma alueen yrityksistä ja voivat auttaa rakentamaan ensimmäisiä siltoja – omankin kokemukseni mukaan tällaiset yhteydet ovat johtaneet aidosti lupaaviin keskusteluihin.

Vetylaaksojen kehityksessä tärkein lähtökohta on, että alueelta löytyy jo jonkinlainen kasvualusta – eli tiettyä potentiaalia tai kysyntää vedylle on jo tunnistettu. Tämän päälle voidaan alkaa rakentaa, mutta se vaatii sitten ennen kaikkea avointa vuoropuhelua ja mukaan lähteviä, yhteistyökykyisiä yrityksiä.

Alkuvaiheessa kehitystä saattaa vauhdittaa merkittävästi se, että mukana on niin sanottu neutraali toimija – esimerkiksi alueellinen kehitysyhtiö – joka fasilitoi ja ohjaa kokonaisuutta eteenpäin, kunnes alueen omat ”veturiyritykset” löytyvät ja ottavat enemmän roolia.

Tärkeää on myös alueellinen tuki ja sujuva viranomaisyhteistyö. Luottamus siihen, että esimerkiksi kaavoitus- ja lupa-asiat etenevät jouhevasti, on elintärkeää – sekä laakson kehittämisen että sen houkuttelevuuden näkökulmasta. Toimiva byrokratia ei vain helpota paikallisten toimijoiden työtä, vaan luo myös uskottavuutta ulospäin ja auttaa houkuttelemaan mukaan investointeja, joita vetyekosysteemin rakentaminen lähes poikkeuksetta tarvitsee.

Minkälaisia sivuvirtoja vedyn tuotannossa syntyy ja missä näitä sivuvirtoja voitaisiin hyödyntää?

Vedyn tuotannossa syntyy kahta merkittävää sivuvirtaa: hukkalämpöä ja happea.

Hukkalämpö mainitaan usein kaukolämmön yhteydessä, mutta se ei ole ainoa hyödyntämismahdollisuus – eikä isommissa laitoksissa aina edes riitä vastaanottamaan kaikkea syntyvää lämpöä. Mahdollisuuksia kannattaa siis etsiä myös teollisista tai paikallisista energiatarpeista.

Happea syntyy noin kahdeksan kiloa jokaista tuotettua vetykiloa kohden. Vaikka kysyntää hapelle löytyy esimerkiksi terveydenhuollossa ja teollisuudessa, sen hyödyntämisessä on haasteita.

Itse näen paljon potentiaalia näiden sivuvirtojen hyödyntämisessä – ja mielelläni kuulisin lisää ideoita ja ajatuksia. Vedyn markkina on vielä nuori, joten uusia synergioita ja käyttökohteita sivuvirroille voi löytyä sieltä, mitä emme ole osanneet vielä miettiä.

Terveiset muille hankekehittäjille?

Tsemppiä kaikille, jotka ovat mukana vihreän siirtymän kirkkoveneessä!

Airoja ei ehkä vielä ole jokaisella, mutta yhdelläkin parilla vene kulkee –Tuottaja ja asiakas tarvitaan aina pariksi, muuten pyöritään ympyrää.

Jokainen uusi airopari tuo lisää vauhtia, joten jokainen meistä on tärkeä. Yhdessä tämä vene kyllä etenee!

Meän Huttu-hanke on yksi työkalu, jolla me Business Torniolla vihreää siirtymää viedään eteenpäin Meri-Lapin alueella. Hanke sai 16.11.2023 rahoituspäätöksen JTF-rahastosta Pohjois-Pohjanmaa ELY-keskuksesta. Hanke antaa meille resursseja tutkia alueellisen hiilijalanjäljen pienentämiseen, vihreän siirtymän hankkeiden toteutumiseen ja sivuvirtojen hyödyntämiseen liittyviä toimenpiteitä.

Yhtenä toimenpiteenä on myös tutkittu raskaan kaluston vaihtoehtoisten polttoaineiden jakelua Arctio Truck Stopin alueella Tornion Torpissa. Lisäksi hankkeessa selvitetään Arctio North-alueen keskitetyn infrastruktuurin etuja alueen kehityksessä ja mitä sivuvirtoja vihreä teollisuus tarjoaa esimerkiksi pk-sektorille. Hankkeen toimenpiteiden kautta pyritään mahdollistamaan vihreän siirtymän hankkeiden etenemistä alueella, mutta samalla löytämään myös uusia toimialoja, jotka pystyvät hyödyntämään esimerkiksi teollisuuden sivuvirtoja.

Hankkeessa pyritään olemaan aktiivisesti yhteydessä eri sidosryhmiin, kuten esimerkiksi Gasgridiin, jotta esimerkiksi Nordic Hydrogen Route-putkilinjaus on paras mahdollinen Meri-Lapin vetyekosysteemin kannalta ja samalla käydään keskustelua alueen oppilaitosten kanssa, jotta alueelta löytyy myös jatkossa osaavaa henkilökuntaa.

Lisätietoa HuTTu -hankkeesta löydät täältä